| |
Shiva-jumalalla on monta ilmenemismuotoa.
Shivaa kuvaavista veistostyypeistä tuänetuin on Shiva
Nataraja eli "Shiva tanssin kuninkaana". Sanskritin
kielen nata tarkoittaa tanssia ja raja
herraa tai kuningasta.
Sanskrit on muinaisessa Intiassa syntynyt kieli, jota oppineet käyttivät.
Shiva-jumala on sekä tuhoaja että luoja.
Shiva Nataraja-veistos esittää Shivan |
|
jumalana, joka tanssiessaan tuhoaa maailmankaikkeuden
ja samalla luo sen uudelleen. Veistokseen liittyy Shivasta kerrottu
tarina. Tarinassa Shiva pukeutui joogin valepukuun ja meni metsään
väittelemään viisaiden miesten kanssa. Miehet pitivät
hallussaan kirjoituksia,
jotka edustivat harhaoppia. Shiva voitti väittelyn helposti.
Siitä suuttuneena miehet yrittivät tuhota Shivan taikakeinoin.
Ensin |
|
he loivat uhritulesta hurjistuneen tiikerin,
joka hyppäsi Shivan kimppuun. Shiva leikkasi tiikerin nahan irti
pikkusormen kynnellä ja teki siitä itselleen lannevaatteen.
Seuraavaksi miehet loihtivat käärmeen, mutta Shiva kietoi
sen seppeleeksi kaulalleen ja alkoi tanssia. Viimeisenä paha
henki otti kääpiän hahmon, joka ryntäsi uhritulesta
kohti Shivaa. Jälleen kerran Shiva voitti hyäkkääjän,
polki kääpiän maahan ja jatkoi tanssiaan. |
|
Shiva on hindulaisen käsityksen
mukaan maailman ensimmäinen tanssija ja taiteilijoiden kuningas.
Shivan luomat 108 erilaista tanssia on kuvattu yksityiskohtaisesti
intialaisessa esittävien taiteiden oppikirjassa, Natya
Shastrassa. Tanssijat käyttävät vielä tänäkin
päivänä Shivan luomia jalka-, lanne-, niska- ja kulmakarvaliikkeitä
ja käsieleitä, jotka läytyvät Natya Shastrasta. |
|
