Kuinka Shiva sai kolmannen silmansä

Intian toisessa suuressa kansalliseepoksessa Mahabharatassa kerrotaan myytti siitä, miten Shiva, maailman tuhoajana ja uudelleen luojana tunnettu jumala, sai kolmannen silmänsä. Eräänä päivänä Shivan puoliso Parvati hiipi salaa miehensä selän taakse ja leikillisesti laittoi kätensä tämän silmien eteen. Yhtäkkiä maan päälle levisi pimeys, sillä maailmankaikkeuden jumala oli sulkenut silmänsä. Äkkiä Shivan otsasta leimahti suuri liekki. Liekin alta paljastui kolmas silmä, joka toi valon takaisin maan päälle.


Kambodzha ja tanssit

Savoeun Tran kertoo, että Kambodzhassa tanssi on yksi koulussa opetettavista kouluaineista muiden aineiden rinnalla. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse tanssia. Opettaja valitsee mukaan tanssiharjoituksiin ne oppilaat, jotka ovat tanssitaitoisia ja haluavat tanssia. Oppilaat jaetaan ryhmiin, joissa jokaisessa opetellaan eri tanssi. Savoeunin mukaan kaikkien täytyy kuitenkin opetella yksi perustanssi, joka antaa tietyt perusvalmiudet tanssimiseen ja siinä kehittymiseen. Tanssiesityksissä on tyypillisesti neljä eri roolia. Naisen ja miehen roolit sekä jättiläisen ja apinoiden roolit. Pojat tanssivat useimmiten apinoiden roolin, mikä ei ole ollenkaan vähäpätöinen rooli vaan yhtä arvostettu kuin hindulaisten myyttinen apinajumala Hanuman.

Apsara-tanssijoiden ryhmä on kaikista arvostetuin ja korkea-arvoisin ryhmä. Savoeunin mukaan jokaisessa tanssiryhmässä on yksi tähti eli päätanssija. Tähdellä on lisäksi useampi varamies, joka esittää tähden osan, jos hän sairastuu.

Savoen kertoo tulleensa valituksi prinsessa Norodom Buppha Devin perustamaan tanssikouluun  uuden vuoden juhlaesiintymisessä vuonna 1992. Valinnassa ruumiin rakenne oli yksi tärkeä kriteeri. Koska apsara-tanssi perustuu äärimmilleen vietyyn käsien, sormien ja jalkojen venyvyyteen, oli Savoen saanut valinnassa pisteitä myös taipuisuudestaa ja hennosta, keijumaisesta olemuksestaan.

Angkor

Muinaisen Angkorin valtakunnan pääuskonnot olivat hindulaisuus ja Kiinan puolelta tullut Mahayana-buddhalaisuus. Sinä aikana Kaakkois-Aasiassakin palvottiin maailman ylläpitäjää Vishnua ja tanssivaa Shivaa, joka tanssillaan sekä tuhosi että loi maailman. Myös kuningas Rama ja Krishna olivat tunnettuja hahmoja.  Brahma-jumalaa palvottiin onnea tuovana jumalana.

Angkoria hallitsi itsevaltiaan ottein jumalaan verrattavissa oleva kuningas, jonka edessä kansan oli heitäydyttävä maahan. Angkorin yhteiskunta oli tiukan hierarkinen. Kansa koostui kasteista ja luokista samaan tapaan kuin Intiassa. Tärkeimmät neljä kastia olivat Brahmaani-papisto, kshatriyat eli sotilaat, vaishyat eli kauppiaat ja ruumillisen työn tekijät eli sudrat. Intian kasijärjestelmän tapaan sudrat oli jaettu ammattikuntiin, joissa yksilön paikka määrittyi jo syntymässä ja siirtyi sukupolvelta toiselle.

1200-luvulla Kaakkois-Aasiaan saapui Sri Lankalaisten munkkien mukana Therava-buddhalaisuus, joka nousi hindulaisuutta ja Mahayana-buddhalisuutta suositummaksi uskonnoksi. Theravada-buddhalaisuus piti kunigasta hengellisesti ansioituneempana ihmisenä yhteisössään, mikä teki hänestä oikeudenmukaisen hallitsijan. Kuninkaan velvollisuus oli jakaa omaa henkistä tietoaan ja ylläpitää buddhalaisuuden luostarilaitosta. Kuitenkin kuninkaan asema jumalan kaltaisena hahmona, joka hallitsi ihmisten yläpuolella alkoi hiipua therevada-buddhalaisuuden myötä. Theravada-buddhalaisuus hyväksyi hindujen opetukset sielun kuolemattomuudesta, mutta lisäsivät siihen Buddhan opetukset yksilön mahdollisuudesta itse vaikuttaa omaan kohtaloonsa ja saavuttamaan ikuisen rauhan.

Buddalaisuus

Buddhalaisessa pelastustiessä painotetaan kolmea keskeistä tekijää. Pelastustie-opin mukaan ihmisen tulisi pidättäytyä tietoisesti pahoista ajatuksista, sanoista ja teoista, jotka voisivat vahingoittaa muita. Tällaiset ajatukset puhdistetaan mielestä keskittyneessä mietiskelyssä. Mietiskelyn kautta voidaan saavuttaa myös ymmärrys, jonka kautta oivalletaan neljä jaloa totuutta. Se, joka näiden keinojen avulla poistaa itsestään itsekkään halun tai himon ei enää synny uudelleen. Hän ymmärtää totuuden ja valaistuu. Lisää buddalaisuudesta banderolli numero kahdeksassa.

Kuinka Shiva sai kolmannen silmansä

Intian toisessa suuressa kansalliseepoksessa Mahabharatassa kerrotaan myytti siitä, miten Shiva, maailman tuhoajana ja uudelleen luojana tunnettu jumala, sai kolmannen silmänsä. Eräänä päivänä Shivan puoliso Parvati hiipi salaa miehensä selän taakse ja leikillisesti laittoi kätensä tämän silmien eteen. Yhtäkkiä maan päälle levisi pimeys, sillä maailmankaikkeuden jumala oli sulkenut silmänsä. Äkkiä Shivan otsasta leimahti suuri liekki. Liekin alta paljastui kolmas silmä, joka toi valon takaisin maan päälle.